Sisällys
Kuva 3.1. Wilber, GIMPin maskotti
Wilber_Construction_Kit (src/images/) mahdollistaa maskotin ulkonäön muuttamisen. Se on Tuomas Kuosmasen työn tulosta (tigerATgimp.org).
Tässä kappaleessa on lyhyt johdatus yleisiin käsitteisiin ja terminologiaan, jotka ovat käytössä GIMPissä. Täällä kuvatut käsitteet ovat kuvattu paljon tarkemmin muualla. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olemme pyrkineet välttämään tämän kappaleen sotkemista linkeillä ja ristiviittauksilla: kaikki täällä mainitut asiat ovat niin korkealta tasolta, että voit löytää ne helposti indeksistä.
Kuvat ovat perusentiteettejä, joita käytetään GIMPissä. Karkeasti sanottuna ”kuva” vastaa yhteen tiedostotyyppiin, kuten TIFF- tai JPEG-tiedostoon. Voit myös ajatella kuvaa vastaavasti yhden näytön ikkunana (vaikka todellisuudessa on mahdollista olla useita ikkunoita näyttämässä samaa kuvaa). Kuitenkaan ei ole mahdollista näyttää yhdessä näytössä enempää kuin yhtä kuvaa tai olla kuvaa ilman sitä näyttävää ikkunaa.
GIMPin kuva voi olla kovin monimutkainen asia. Sen sijaan, että ajattelet sitä paperiarkiksi, jossa on kuva kannattaa ajatella sitä pinona arkkeja, joita kutsutaan ”tasoja”. Pinon tasojen lisäksi GIMPin kuvassa voi olla mukana myös valintamaski, sarja kanavia ja sarja reittejä. Oikeastaan GIMP tarjoaa mekanismin liittämään mielivaltaisia kappaleita dataa, joita kutsutaan ”loisiksi”, kuvaan.
GIMPissä on mahdollista olla useita kuvia auki samaan aikaan. Toisaalta suuret kuvat voivat käyttää useita megatavuja muistia, GIMP käyttää hienostunutta tiilipohjaista muistinhallinta järjestelmää, joka mahdollistaa, että GIMP voi käsitellä erittäin suuria kuvia sujuvasti. Kuitenkin on olemassa rajoituksia, mutta suurempi määrä vapaana olevaa muistia saattaa parantaa järjestelmän suorituskykyä.
Jos yksinkertaista kuvaa voidaan verrata yhteen arkkiin paperia niin kuva, jossa on tasoja voidaan verrata nipuksi läpinäkyviä papereita, jotka on pinottu päällekkäin. Voit piirtää jokaiselle paperille, mutta näet toisten arkkien sisällön vain läpinäkyvien alueiden läpi. Voit myös siirtää yhtä arkkia verrattuna muihin. Hienostuneet GIMPin käyttäjät työskentelevät usein kuvien kanssa, joissa on useita tasoja, jopa tusinoittain niitä. Tasojen ei tarvitse olla peittäviä eikä niiden tarvitse peittää koko kuvaa, joten kun katsot kuvan näyttöä voit nähdä siinä enemmän kuin vain ylimmän tason: saatat nähdä usean tason elementtejä.
Digitaaliset kuvat koostuvat ruudukosta erivärisiä neliöelementtejä, joita kutsutaan pikseleiksi. Jokaisella kuvalla on pikselin koko, kuten 900 pikseliä leveä kautta 600 pikseliä korkea. Mutta pikseleillä ei ole määritettyä kokoa fyysisessä tilassa. Valmistamaan kuvaa tulostusta varten. käytämme arvoa nimeltä resoluutio, joka määritetään kuvan koon pikseleinä ja sen fyysisen koon (yleisimmin tuumina) kun se tulostetaan paperille, välisenä suhteena. Useimmat tiedostoformaatit (mutta eivät kaikki) voivat tallentaa tämän arvon, joka on ilmaistaan ppi:nä — pikseleinä per tuuma. Kun tiedosto tulostetaan sen resoluutio arvo määrää kuvan koon paperilla ja sen tuloksena pikselien fyysisenä kokona. Sama 900x600 kuva voidaan tulostaa 3x2" kortille ilman, että pikselit olisivat huomattavia — tai suurella posterilla, josta näkee pikselit suurina ja tanakkoina. Kameroista ja mobiililaitteista tuoduilla kuvilla on yleensä resoluutioarvo kiinnitettynä niiden tiedostoon. Sen arvo on yleensä 72 tai 96 ppi. On tärkeää tajuta, että tämä arvo on mielivaltainen ja se on valittu historiallisista syistä. Voit aina vaihtaa reesoluution GIMPissä— tällä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta oikeisiin pikseleihin. Lisäksi muuhun käyttöön olevien kuvien näyttäminen netissä, mobiililaitteilla, televisiossa tai videopeleissä — lyhyesti mikä tahansa käyttö, joka ei ole tulostaminen — resoluutio arvolla ei ole mitään tarkoitusta ja se jätetään huomiotta, sen sijaan kuva esitetään yleisesti niin, että jokainen kuvan pikseli noudattaa yhtä ruudun pikseliä.
Kanava on vain yksi komponentti pikselin väristä. Värilliselle pikselille GIMPissä näitä komponentteja ovat yleensä Punainen, Vihreä, Sininen ja, joskus läpinäkyvyys (Alpha). Harmaasävy kuvalle ne ovat Harmaa ja Alpha. Indeksoidun värikuvassa ne ovat Indeksoitu ja Alpha.
Koko suorakulmainen taulukko mikä tahansa värikomponentista kaikista pikseleistä on myös kutsuttu kanavaksi. Voit nähdä nämä värikanavat Kanavat-valintaikkunasta.
Kun kuva on näkyvissä GIMP laittaa nämä komponentit yhteen muodostamaan pikselin värit ruutuun, tulostimeen tai muuhun ulostulolaitteeseen. Jotkut ulostulolaitteet saattavat käyttää eri kanavia kuin Punaista, Vihreää ja Sinistä. Jos näin on GIMPin kanavat muunnetaan sopiviin kanaviin kun kuva on näkyvissä.
Kanavat voivat olla hyödyllisiä kun työstetään kuvaa, joka tarvitsee säätämistä tietyn värin kanssa. Jos haluat esimerkiksi poistaa ”punasilmäisyyden” valokuvasta saatat toimia Punakanavalla.
You can look at channels as masks which allow or restrict the output of the color that the channel represents. By using Filters on the channel information, you can create many varied and subtle effects on an image. A simple example of using a Filter on the color channels is the Channel Mixer filter.
Näiden kanavien lisäksi GIMPin avulla voit myös muiden kanavien luomisen (tai tarkemmin Kanavamaskien), jotka on esitetty alemmassa osassa Kanavat-valintaikkunaa. Voit luoda Uusi kavana tai tallenna valinta kanavalle. Katso sanastomerkintä Maskit saadaksesi lisätietoa Kanavamaskeista.
Usein kun muokkaat kuvaa saatat haluta vain vaikuttaa osaan kuvaa. ”Valinta” mekanismi mahdollistaa tämän. Jokaisella kuvalla on sen oma valintasa, joka tavallisesti näet liikkuvana katkoviivana, joka rajaa valitut alueet valitsemattomista alueista (niin kutsuttu ”marssivat muurahaiset”). Tämä on kuitenkin jokseenkin harhaanjohtavaa: valinta GIMPissä on asteistettu eikä kaikki tai ei mitään ja todellisuudessa valinta kuvastetaan täydellisellä harmaasävy kanavalla. Katkoviiva, jonka näet tavallisesti on yksinkertaisesti ääriviiva 50%-valitulla tasolla. Voit milloin vain visualisoida valintakanavan kokonaisuudessaan vaihtamalla sen näkyvyyttä Pikamaski näppäimestä.
Suuri osa GIMPin käytön oppimisesta vaatii hyvien valintojen teon taidon—valintojen, jotka sisältävät vain sen mitä tarvitset eikä mitään muuta. Koska valintojen käsittely on niin keskeisesti tärkeää GIMP tarjoaa useita työkaluja sen tekemiseen: valikoima valinnan tekemisen työkaluja, valinta toimintojen valikon ja kyvyn vaihtaa pikamaski-tilaan, jossa voit käsitellä valintakanavaa kuin värikanavia ja siten ”maalata valinnan”.
Kun teet virheitä, voit perua ne. Melkein kaikki mitä voit kuvalle tehdä on peruutettavissa. Itse asiassa voit usein perua suuren osan viimeaikaisista tekemistäsi asioista, jos päätät, että ne olivat harhaanjohdettuja. GIMP mahdollistaa tämän pitämällä kirjaa tekemistäsi toiminnoista. Tämä kirjanpito vie kuitenkin muistia, joten perumiskyky ei ole ääretön. Jotkut toiminnot käyttävät vähän perumisen muistia, jotta voit tehdä tusinoittain niitä ennen kuin ensimmäiset poistetaan historiasta; muun tyyppiset toiminnot vaativat massiivisia määriä perumisen muistia. Voit määrittää kuinka paljon muistia GIMP sallii perumisen historiassa, jokaiselle kuvalle mutta joka tapauksessa sinun pitäisi voida peruttaa ainakin 2-3 viimeisintä toimintoa. (Tärkein toiminto, jota et voi perua on kuvan sulkeminen. Tämän takia GIMP pyytää sinua varmistamaan haluatko varmasti sulkea kuvan, jos olet tehnyt siihen muutoksia.)
Useat, ehkä useimmat asioista, joita voit tehdä kuvalle GIMPissä on itse GIMP-ohjelmiston tekemiä. Kuitenkin GIMP käyttää tämän lisäksi ”liitännäisiä”, jotka ovat ulkoisia ohjelmia, jotka toimivat läheisesti GIMPin kanssa ja voivat manipuloida kuvia ja muita GIMPin esineitä erittäin hienostunein tavoin. Useimmat tärkeät liitännäiset tulevat GIMPin mukana, mutta niitä on tarjolla muualtakin. Oikeastaan liitännäisten (ja skriptien) kirjoittaminen on helpoin tapa ihmisille, jotka eivät ole GIMPin kehitystiimissä, tehdä uusia toiminnallisuuksia GIMPiin.
Kaikki komennot Suotimet valikosta ja huomattava määrä muita komentoja muissa valikoissa ovat todellisuudessa toteutettu laajennuksina.
Liitännäisten, jotka ovat C-kielellä kirjoitettuja ohjelmia, lisäksi GIMP voi myös käyttää skriptejä. Suurin osa nykyisistä skripteistä on kirjoitettu Script-Fu kielellä, joka on uniikki GIMPille (Niille, joita kiinnostaa se on Lisp-tyyppisen kielen murre Scheme). On myös mahdollista kirjoittaa GIMPille skriptejä Pythonissa ja Perlissä. Nämä kielet ovat joustavampia ja voimakkaampia kuin Script-Fu; niiden heikkous on se, että ne riippuvat ohjelmistosta, joka ei tule automaattisesti GIMPin mukana, joten ne eivät välttämättä toimi oikein kaikilla GIMP asennuksilla.